Uuden testamentin sanoma alkutekstien mukaan
Vastaus blogin otsikon kysymykseen ”voiko ateisti pelastua” on lyhyt.
Ei.
Mutta ateisti voi periä valtakunnan, joka on ollut valmistettuna maailman perustamisesta asti.
Tämä on mahdollista kansojen tuomiossa, josta Jeesus kertoo suuressa eskatologisessa puheessaan. Väärämieliset erotellaan oikeamielisistä eikä kysytä mitään muuta kuin mitä teit lähimmäisellesi. Kristillisyys on siinä vaiheessa samassa asemassa kuin ateismi tai muhamettilaisuus tai sekularismi…
Oikeamieliset kuulevat Jeesuksen sanat: ”Minun oli nälkä, ja annoitte minulle syömistä, olin janoinen, ja juotitte, olin vieras, ja majoititte minut, olin alaston, ja vaatetitte minut, olin sairas, ja kävitte minua katsomassa, olin vankilassa ja tulitte minun luokseni.”
Jeesuksen omat löytyvät kertomuksesta selvästi tunnettavana ryhmänä. Ehkä oleellista on kuitenkin ymmärtää, etteivät sen enempää oikea- kuin väärämieliset ole tunnistaneet Jeesuksen sisaria ja veljiä, jotka löytyvät Matteus 12:50.
Kansojen tuomio -tekstin perusteella Jeesus puhuessaan osoittaa vierellään seisoviin sisariinsa ja veljiinsä: ”Varmasti sanon teille, minkä olette tehneet yhdelle näistä minun pienimmistä veljistäni, sen te olette tehneet minulle.”
Entä miten ovat ”nämä” Isän tahdon täyttäneet pienimmät sisaret ja veljet ovat päätyneet Jeesuksen vierelle, kuin perheenä, pieni lauma? Miksi he eivät ole mukana erottelussa, kuten vuohet ja lampaat, kaikki kansat?
Apostoli Paavalin vastaa kysymykseen Tessalonikalaiskirjeessä:
”Sillä tämän me sanomme teille Herran sanalla, että me elävät, jotka olemme jääneet Herran tulemukseen, emme suinkaan ohita poisnukkuneita.
Sillä itse Herra käskyhuudolla, arkkienkelin äänellä ja Jumalan pasuunalla laskeutuu alas taivaasta ja Kristuksessa kuolleet nousevat ylös ensin,
sitten meidät elävät, tänne jäävät, heidän kanssaan samalla temmataan pilvissä Herran tapaamiseen, ilmassa, ja siten aina olemme Herran kanssa.” (1Tes.4:15-17)
Kanojen tuomio kokonaisuudessaan:
Matteus 25:31 ”Ja kun Ihmisen Poika tulee kirkkaudessaan ja kaikki pyhät enkelit hänen kanssaan, silloin hän istuutuu kirkkauden valtaistuimelle.
25:32 Ja hänen eteensä kokoontuvat kaikki kansat, ja hän erottaa ne toisistaan, niin kuin paimen erottaa lampaat vuohista.
25:33 Ja hän asettaa lampaat oikealle puolelleen, mutta vuohet vasemmalle.
25:34 Silloin Kuningas sanoo oikealla puolellaan oleville: ’Tulkaa, minun Isäni siunatut, ja perikää se valtakunta, joka on ollut teille valmistettuna maailman perustamisesta asti.
25:35 Sillä minun oli nälkä, ja annoitte minulle syömistä, olin janoinen, ja juotitte, olin vieras, ja majoititte minut,
25:36 olin alaston, ja vaatetitte minut, olin sairas, ja kävitte minua katsomassa, olin vankilassa ja tulitte minun luokseni.’
25:37 Silloin oikeamieliset vastaavat hänelle sanoen: ’Herra, milloin näimme sinut nälkäisenä ja ruokimme sinua. Tai janoisena ja juotimme?
25:38 Ja milloin näimme sinut vieraana ja majoitimme. Tai alastomana ja vaatetimme?
25:39 Ja milloin me näimme sinut sairaana tai vankilassa ja tulimme luoksesi?’
25:40 Kuningas vastaa heille: ’Varmasti sanon teille, minkä olette tehneet yhdelle näistä minun pienimmistä veljistäni, sen te olette tehneet minulle.’
25:41 Sitten hän myös sanoo vasemmalla puolellaan oleville: ’Menkää pois minun luotani, te kirotut, ikuiseen tuleen, joka on valmistettu perkeleelle ja hänen enkeleilleen.
25:42 Sillä olin nälkäinen, ja ette antaneet minulle syömistä, olin janoinen, ja te ette minua juottaneet,
25:43 olin vieras, ja ette majoittaneet minua, alaston ja ette vaatettaneet minua, sairas, ja vankilassa, ja ette käyneet minua katsomassa.’
25:44 Silloin hekin vastaavat sanoen: ’Herra, milloin näimme sinut nälkäisenä tai janoisena, tai vieraana, tai alastomana, tai sairaana, tai vankilassa, ja emme sinua palvelleet?’
25:45 Silloin hän vastaa heille sanoen: ’Varmasti sanon teille, että minkä olette jättäneet tekemättä yhdelle näistä pienimmistä, sen te olette jättäneet tekemättä minulle.'”
Viimeinen jae on ongelmallinen. Juutalaisuudessa ei nimittäin ollut selkeää käsitystä ikuisuudesta, kuten kreikan kielessä. Siksi epäilen virhettä kreikkalaisessa tekstissä.
25:46 ”Ja nämä menevät ikuiseen rangaistukseen, mutta oikeamieliset ikuiseen elämään.”
Osa 2, sielun kuolemattomuus
Uusi testamentti ei kerro sielun kuolemattomuudesta, vaan enemmän sielun kuolemasta. Vanha testamentti pohjustaa oppia sielusta, joka on synonyymi sanalle elämä. Kaiken lihan sielu/elämä on veressä.
Ihminen on kolminaisuus, liha, sielu, henki, Liha Raamatussa on sama kuin keho. Sielu antaa lihalle elämän. Henki taas on Jumalan antama,
”Ja tomu palajaa maahan, niin kuin on ollutkin, ja henki palajaa Jumalan tykö, joka sen on antanutkin.” (Saarnaaja 12:7)
Eräs teema Ut:ssa on sielullinen ihminen. Koska Jumala on Henki, lähestyminen ihmisen ja Jumalan välillä tapahtuu hengessä, ei sielussa.
Hebrealaiskirjeen sanoin: ”Sillä Jumalan sana on elävä ja voimallinen ja terävämpi kuin mikään kaksiteräinen miekka ja tunkee lävitse, kunnes se erottaa sielun ja hengen, nivelet sekä ytimet, ja on sydämen ajatusten ja aivoitusten tuomitsija;”
Entä sitten vähempi, ja salatumpi, kuin harson läpi katsottava, sielun kuolemattomuus?
Apostoli Pietari tiesi kuolevansa ennen Jeesuksen paluuta, koska Jeesus kertoi sen hänelle, Joh. 21:19. Pietari ohjeisti hänen jälkeensä jäävää seurakuntaa kestämään loppuun asti, Jeesuksen paluuseen.
”Te saavutatte uskon päämäärän, sielujen pelastuksen. Sitä pelastusta ovat etsineet ja tutkineet profeetat, jotka ovat ennustaneet teidän osaksenne tulevasta armosta,” (1.Pietarin kirje 1:9-10)
Pietari ei pelastanut sieluaan, kuten eivät pelastaneet kirjeen saaneetkaan, Kukaan ei ole vielä pelastanut sieluaan. Vasta Jeesuksen paluun yhteydessä pelastettavat pelastavat sielunsa, koska heidän lihansa ei enää kuole.
Kuolemantuomio, jossa me elämme, langetettiin Aadamin kaaduttua.
Kuolemantuomiosta vapautetuille Paavali Kirjoitti: ”Niin ei nyt siis ole mitään kuolemantuomiota niille, jotka ovat Kristuksessa Jeesuksessa, ei lihan mukaan vaeltaville, vaan Hengen.” (Room. 8:1)
Nyt meni umpeen viimeisen kirjeen saaneen kuoltua. Kuten Pietarin kirjeen, myöskään Paavalin kirjeen saaneet eivät saavuttaneen uskon päämäärää, sielun pelastusta.
Jehovan todistajien verensiirron kieltäminen on seurausta Raamatun vastaisesta uskonopista. Ihmisiä on kuollut, kun heille ei ole saanut tehdä verensiirtoa. Harhaiset opit tappavat ihmisiä massoittain, ja niin turhaan, ehkäisykiellot, homofobiat…
Oppi on uskonliikkeissä elämän ja kuoleman kysymys. Siksi opilla on merkitystä.
Turvallisimpana paikkana uskonliikkeistä pidän luterilaista kirkkoa.
Kysymys kirjoitukseen liittyen: ”Ruumis kuolee, mutta Sielu irtaantuu ruumiista ja jatkaa matkaansa.- minne liekkin.”
Vastaus: Tässä skenaariossa henki on tarpeeton.
Kun pysytään Raamatun kontekstissa, niin lainaan Paavalin sanoja ihmisen hengestä:
”sitten kuin olemme, te ja minun henkeni ynnä meidän Herramme Jeesuksen voima, tulleet yhteen”
Sekä:
”Sillä jos minä rukoilen kielillä puhuen, niin minun henkeni kyllä rukoilee, mutta ymmärrykseni (sielu/elämä) on hedelmätön”
Kristillistä kadotusta ei ole. Kreikan ajallista tuhoa tarkoittava sana on käännetty kristillisessä kontekstissa kadotukseksi.
Kristillinen, Luuk,6:37: ”Älkääkä tuomitko, niin ei teitäkään tuomita; älkääkadotustuomiota lausuko, niin ei teillekäänkadotustuomiota lausuta. Antakaa anteeksi, niin teillekin anteeksi annetaan.”
Oikeampi käännös: ”Älkääkä tuomitko, niin ei teitäkään tuomita, älkää tuomitko syylliseksi, niin ei teitä tuomita syylliseksi. Antakaa anteeksi, niin teillekin anteeksi annetaan.”
Kristillinen, Room.8:1 Niin ei nyt siis ole mitään kadotustuomiota niille, jotka Kristuksessa Jeesuksessa ovat.”
Oikeampi käännös: ”Niin ei nyt siis ole mitään kuolemantuomiota niille, jotka ovat Kristuksessa Jeesuksessa,”
Kristillinen, Mat.7:13 ”Menkää ahtaasta portista sisälle. Sillä se portti on avara ja tie lavea, joka vie kadotukseen, ja monta on, jotka siitä sisälle menevät;”
Oikeampi käännös: ”Menkää ahtaan portin kautta sisään, sillä portti on avara ja tie lavea, joka vie tuhoon, ja paljon on sen kautta sisään meneviä,”
Kadotus on ympätty tekstiin, vaikka sitä tai sen vastinetta ei löydy alkuteksteistä, kuten Markus 16:16: ”Joka uskoo ja kastetaan, se pelastuu; mutta joka ei usko, se tuomitaan kadotukseen.”
Sama jae tarkasti alkuteksteistä: ”Uskova ja kastettu pelastuu, mutta joka ei usko, tuomitaan.”
Tuomio voi olla iloksi tai pahaksi, kuten maallisessakin oikeudessa.
Jeesus jätti sanoissaan toivon ihmiskunnalle, mutta kristillisyys myrkytti evankeliumin, ilosanoman, ymppäämällä Jeesuksen suuhun kammottavan kadotuksensa.
Kysymys kirjoitukseen liittyen: ”Onko se ajallinen tuho sitten parempi kuin kadotus?”
Tai ajallisesti voi tuhota elämänsä viinalla tai huumeilla ymv. tai mennä sotaan ja kaatua, mutta joutuu ikuiseen kadotukseen, helvetin tuleen.
Vaikea valinta?
