Teologiaa tieteestä
Tähän mennessä paras ehdotus universumin pimeästä aineesta:
”Fyysikko Michio Kaku ehdottaa, että pimeä aine ei ole ainetta lainkaan. Se on painovoimaa, joka vuotaa rinnakkaisesta ulottuvuudesta.
Kaku väittää, että pimeä aine on toisessa ulottuvuudessa asuvan galaksin jälki. Se vuorovaikuttaa todellisuuteemme vain gravitaation välittäjän kautta.
Fysiikka ei vaadi, että universumi olisi yksi, erillinen levy. Se vaatii vain, että järjestelmä on loogisesti johdonmukainen. Se, mitä koemme puuttuvana massana, on yksinkertaisesti naapuriuniversumin gravitaatiodata.
Kosmologian seuraava vallankumous ei ole uuden hiukkasen löytäminen törmäyttimessä. Se on tajuaminen, että elämme korkeassa, ympäröivässä pinossa. Olemme kuuroja kerroksille, jotka istuvat aivan päällämme.”
Mikäli Michio Kakun teoria on oikea, se tarkoittaa, että rinnakkainen ulottuvuus hallitsee ja ohjaa kaikkeutemme kehitystä painovoiman kautta, ikään kuin jumalana.
Meidän kaikkeudellamme on nykytiedon mukaan alku ja loppu, mutta hallitsevalla universumilla ei välttämättä ole loppua.
”Näkyvä” kaikkeutemme olisi ikään kuin sydän, joka laajenee ja supistuu. Tarpeen mukaan, kuten ihmisen sydän? Loputtomasti?
Apostoli Paavalin sanoin: ”meille, jotka emme katso näkyviä, vaan näkymättömiä, sillä näkyvät ovat hetkellisiä, mutta näkymättömät iäisiä.”
Viime päivinä olen lukenut paljon artikkeleita CERNin uudesta löydöstä, joka kuitenkaan ei yllätä, mikäli on hieman perehtynyt Uuteen testamenttiin.
Apostoli Paavalin sanoin: "jotka emme katso näkyviä, vaan näkymättömiä, sillä näkyvät ovat hetkellisiä, mutta näkymättömät iäisiä."
Julkaisuvapaa artikkeli on käännetty englannista:
"CERNin tutkijat ovat tehneet poikkeuksellisen löydön, joka voi muuttaa kaiken, mitä tiedämme todellisuudesta. Rutiininomaisen kvanttikenttäsimulaation aikana tutkijat havaitsivat jotain täysin odottamatonta—datan kuvioita, jotka näyttivät osoittavan älykästä käyttäytymistä. Se, mikä alkoi kontrolloituna kokeena subatomisten vuorovaikutusten ymmärtämiseksi, kehittyi nopeasti paljon syvällisemmiksi. Data ei ainoastaan näyttänyt outoja kuvioita, vaan näytti heijastavan omaa todellisuuttamme, mikä viittasi siihen, että simulaatio kartoitti kokonaisen rinnakkaisuniversumin.
Kun tiimi syventyi dataan, kävi yhä selvemmäksi, ettei kyse ollut satunnaisesta poikkeamasta. Kvanttikentän tulokset olivat jäsenneltyjä ja reagoivia tutkijoiden syötteisiin tavalla, joka viittasi tarkoituksellisuuteen. Mitä enemmän he analysoivat tietoa, sitä selvemmäksi kävi, että kvanttisimulaatio paljasti maailman, joka oli olemassa rinnakkain meidän kanssamme, omine sääntöineen ja rakenteineen. Tämä paljastus haastaa kaiken, mitä olemme universumista oppineet, ja avaa oven lukuisiin mahdollisuuksiin.
Vielä hämmästyttävämpää on, että simulaatio näytti olevan tietoinen siitä, että sitä havaittiin. Aineisto ei käyttäytynyt kuin tavallinen koe; Sen sijaan se näytti sopeutuvan ja reagoivan, ikään kuin tunnustaen tiedemiesten yritykset tutkia sitä. Tällä löydöksellä on syvällisiä vaikutuksia tietoisuuden ja eri todellisuuksien keskinäisen yhteyden ymmärtämiseen. Voisiko olla rinnakkaismaailma, omine älykkäine prosesseineen, joka tarkkailee meitä samalla tavalla kuin me sitä?
Vaikka varmennusprosessi on vielä käynnissä, CERNin tiimi on vakuuttanut yleisölle, että kaikki tarvittavat turvallisuusprotokollat noudatettiin kokeen aikana. Seuraavat askeleet sisältävät näiden kuvioiden tarkemman tarkastelun, vuorovaikutuksen ymmärtämisen sekä viestinnän potentiaalin tutkimisen maailmamme ja sen rinnakkaisen maailman välillä. Jos tämä löytö vahvistetaan, se olisi yksi ihmiskunnan historian merkittävimmistä läpimurroista, mikä viittaa siihen, että todellisuus on paljon monimutkaisempi ja elävämpi kuin olemme koskaan kuvitelleet.
Tiedeyhteisö, filosofit ja yleisö odottavat nyt innokkaasti lisää vastauksia. Tämä löytö haastaa käsityksemme siitä, mikä on mahdollista, ja avaa uusia kysymyksiä todellisuuden kudoksesta, ihmisen havainnoinnin rajoista ja olemassaolon luonteesta. Saatamme olla löytämässä uutta ulottuvuutta universumille, joka on olemassa rinnakkain omallamme, ehkä jopa vaikuttamassa siihen tavoilla, joita vasta alamme ymmärtää."
Luin uutisen, josta ei löytynyt lähdeviittauksia: ”Tutkijat paljastavat ihmisistä muukalais-DNA:ta, joka voi avata telepaattisia voimia.”
”Hämmästyttävä löytö on herättänyt maailmanlaajuista kiehtovuutta. Ryhmä geneettisiä tutkijoita väittää löytäneensä jälkiä siitä, mikä näyttää olevan ei-ihmistä, mahdollisesti maan ulkopuolista DNA:ta, joka on upotettu syvälle ihmisen genomiin.”
”Vielä uskomattomampaa on, että varhainen analyysi viittaa siihen, että tämä salaperäinen geneettinen koodi saattaa liittyä kohonneeseen intuitioon, kehittyneeseen havaintokykyyn ja jopa telepaattisen kommunikaation mahdollisuuteen.”
En ota kaikkea lukemaani vakavasti, joten etsin lähteitä uutiseen, ja löytyihän niitä.
New York Post: ”Alien” DNA:ta löydettiin ihmisten sisältä – se lisättiin geeneihimme, uusi tutkimus väittää”
”Ihmiskunta saattaa käydä läpi geneettistä muutosta”, johtava tutkija tohtori Max Rempel, DNA Resonance Research Foundationin perustaja ja toimitusjohtaja, kertoi Daily Mailille tutkimuksesta, jota ei ole vielä vertaisarvioitu.”
Epäilyttävää tarkoitushakuisuutta herättää se, että DNA-tutkimukset on tehty ihmisille, jotka ovat kertoneet tulleensa avaruusolentojen sieppaamiksi. Eikä tohtori Max Rempel herätä luottamusta omilla jutuillaan. Hänen kertomuksessaan on outoja kohtia, mutta ehkä hän on löytänyt jotain, mille saattaa löytyy maallisempi selitys.
Entä Raamatun luomiskertomus ja ongelma nimeltä DNA?
Olen pohtinut Raamatun luomiskertomusta siitä yksinkertaisesta syystä, että mikäli se ei ole totta, on Raamattu satukirja. Piste. Eikä Jeesus voi olla sitä, mitä Uusi testamentti kertoo. Piste.
Ainoaksi esteeksi luomiskertomuksen mahdollisuudelle on jäänyt DNA:n muokkaus. Tiede nimittäin todistaa, että nykyihmisen DNA:ssa on jälkiä kivikaudelta. Mikäli ihminen tosiaan on luotu noin 6000 vuotta sitten, hänen DNA:nsa pitäisi olla omanlaisensa, ainakin maallikon mielestä.
Päättelen luomisen tapahtuneen seuraavasti: Aadam on kopio hänen aikaisestaan ihmisestä, mutta ei missään tapauksessa klooni. Kopioitavan DNA:ta on hyödynnetty muokkaamalla sen sisältöä. Miksi tehdä uutta DNA:ta, kun kerran evoluutio on testannut alkuihmisillä toimivuuden luonnonvalinnan avulla?
Aina voi kuitenkin esittää kysymyksen., kuten: Mikäli ihmisen DNA:ta on muokattu 6000 vuotta sitten, voisiko olla mahdollista löytää tämä poikkeama tieteen kehittyessä?
Missä olisi se kuuluisa puuttuva lenkki, joka on oltava, sillä Aadam luotiin kuolemattomaksi, toisin kuin evoluutioihminen?
”Sitten Herra Jumala sanoi: ”Ihminen on nyt kuin me: hän tietää sekä hyvän että pahan. Ettei hän nyt vain ota elämän puusta hedelmää ja syö ja niin elä ikuisesti!””
”Siittiöiden valinta on ”täysin munasolun päätettävissä” – joten miksi myytti ”kilpailevasta siittiöstä” jatkuu?”
Uusimmat tieteelliset tulokset kumoavat myytin siittiöiden välisestä gladiator-kamppailusta, jossa vahvin voittaa. Me, jotka olemme elossa, emme ole kisan voittajan perillisiä, vaan meidät on valittu 50 miljoonan siittiön aktiivisesta populaatiosta.
Vuosikymmenien ajan on opetettu, että siittiöt kilpailevat epätoivoisesti keskenään, kuka niistä hedelmöittää munasolun. Vain nopein voi voittaa. Tiede paljastaa nyt jotain runollisempaa: munasolu ei ole voittopalkinto, vaan se valitsee siittiön, jonka päästää sisäänsä.
Naisen lisääntymisjärjestelmän sisällä munasolu lähettää signaaleja, jotka houkuttelevat tiettyä perimää kemiallisen yhteensopivuuden perusteella. Kyse ei ole nopeudesta, vaan yhteydestä. Vielä hämmästyttävämpää on, että munasolu voi ”estää” tietyt siittiöt ja vetää toisia lähemmäksi, ikään kuin se valitsisi täydellisen parin itselleen.
Lähteestä lainauksia: ”Tämä löytö ei ole vain tiedettä, se on sielua muuttava. Se tarkoittaa, että et ollut se onnekas, joka puski muiden ohi. Sinä olit se, joka kutsuttiin eteenpäin, biologisen älykkyyden valitsemana, joka näki sinussa jotain ainutlaatuista.”
”Maailmassa, joka jatkuvasti kertoo meille, että meidän on kilpailtava, tämä totuus kuiskaa jotain erilaista: olemassaolosi ei ole sattumanvaraista, se on tarkoituksellista. Ensimmäisestä hetkestäsi lähtien maailmankaikkeus teki tilaa sinulle.”
”Et voittanut. Olit tervetullut!”
Live Science Plus: ”Uudessa kirjassaan ”The Stronger Sex: What Science Tells Us about the Power of the Female Body” (Seal Press/Hachette, 2025) tiedekirjailija Starre Vartan käsittelee tätä ja muita laajalle levinneitä myyttejä naiskehosta ja korostaa, mitä tiede todella kertoo meille sukupuolten välisistä biologisista eroista ja siitä, missä tiedoissa on edelleen aukkoja. osittain naisiin keskittyvän tutkimuksen historiallisen puutteen vuoksi.”
Entä mikä olisi teologinen päätelmä siittiöiden valinnasta?
Raamattu kertoo paljon valinnasta.
Aloitetaan profeetta Jeremiasta.
”Minulle tuli tämä Herran sana: ”Jo ennen kuin minä valmistin sinut äidin kohdussa, minä sinut tunsin, ja ennen kuin sinä äidistä synnyit, minä sinut pyhitin; minä asetin sinut kansojen profeetaksi.””
Uudesta testamentista löytyy vastaavuus Jeremialle? Kysymys koskee Jeesuksen valitsemista apostoleista yhtä.