Babylonian salaisuus



Lähtekää minun kansani Babyloniasta!

Jerusalem tuhottiin vuonna 70 roomalaisten sotajoukkojen vallattua kaupungin Tiituksen johdolla. Toinen temppeli poltettiin eikä siitä jäänyt kiveä kiven päälle, kuten Jeesus oli ennalta kertonut.

Ennen Jerusalemin valtaamista Tiituksen joukot olivat valmiina paikalla, mutta keisari Neron kuolema keskeytti sotatoimet. Tiituksen joutui muihin tehtäviin. Saatuaan hengähdystauon, Jerusalemista pakeni joukko nasaretilaiseen lahkoon kuuluvia. He uskoivat, että Jerusalem tuhotaan pian, koska Jeesus oli kertonut temppelin täydellisestä tuhosta. Jeesukseen uskovat lähtivät, etteivät kuolisi tai joutuisi roomalaisten vangiksi.

Tiitus palasi ja hänen joukkonsa kukistivat Jerusalemin muurit, polttivat kaupungin ja tappoivat vastarintaan nousseet. Kerrotaan, ettei Tiitus voittonsa jälkeen suostunut ottamaan vastaan voiton seppelettä. Hän väitti, ettei ollut voittanut yksin Jerusalemia, vaan oli ollut vain työkalu, jonka kautta juutalaisten Jumala oli ilmaissut vihansa kansaansa kohtaan.

Ilmestyskirjassa kerrotaan tulevasta tuhosta, jossa saattaa olla viitteitä Jerusalemin tuhosta. On lähdettävä. Ilmeisesti silloin, kun ajat merkit täyttyvät. Teksti kertoo kaupungista, kuten Jerusalem. Saattaa myös olla, että kaupungissa on mahtava temppeli, kuten oli Jerusalemissa.

Ilmestyskirjassa Babylonia on allegoria ja sitä saattaa olla myös kaupunki.

”Ja kuulin toisen äänen taivaasta sanovan: ”Lähtekää minun kansani hänestä, jotta ette tulisi osallisiksi hänen harhaan menoihinsa ja jotta ette saisi hänen vitsauksiaan.”

Käsketään lähtemään Babyloniasta.

Mutta mikä on Babylonia? Siitä vallitsee kristillisissä liikkeissä joskus täysi uskon varmuus. Babylonia on kilpaileva kristillinen yhteisö, kuten katolinen kirkko. Lutherin mukaan paavi oli antikristus, joten paavi johti irstasta Babyloniaa. Katolisesta kirkosta oletettavasti nähdään Babyloniana luterilaisuus ja anglikaanisuus.

Ilmestyskirja 18:1 Ja näiden jälkeen näin toisen sanansaattajan tulevan alas taivaasta, omistaen suuren vallan, ja maa valkeni hänen kirkkaudestaan.
18:2 Ja hän huusi voimakkaalla äänellä sanoen: ”Kaatui, kaatui suuri Babylon ja tuli riivaajien asuinsijaksi ja jokaisen saastaisten hengen vartijaksi ja jokaisen saastaisen, vihatun linnun vartijaksi,
18:3 sillä hänen huoruutensa vihan viinistä ovat kaikki kansat juoneet, ja maan kuninkaat hänen kanssaan huorasivat, ja maan kauppiaat rikastuivat hänen hekumansa voimasta.”
18:4 Ja kuulin toisen äänen taivaasta sanovan: ”Lähtekää minun kansani hänestä, jotta ette tulisi osallisiksi hänen harhaan menoihinsa ja jotta ette saisi hänen vitsauksiaan.
18:5 Sillä häntä seurasivat harhaan menot taivaaseen asti ja Jumala muisti hänen vääryytensä.
18:6 Antakaa hänelle, kuten hän myös teille antoi, ja antakaa hänelle kaksinkertaisesti hänen tekojensa mukaan maljaan, johon sekoitti, ja sekoittakaa hänelle kaksinkertaisesti.
18:7 Niin paljon kuin hän hankki itselleen kunniaa ja hekumoi, niin paljon antakaa hänelle vaivaa ja surua, sillä hän sanoo sydämessään: ’Istun kuningattarena enkä ole leski, ja en surua näe’.
18:8 Sen vuoksi yhtenä päivänä tulevat hänen vitsauksensa, kuolema ja suru ja nälkä, ja hänet tulessa poltetaan, sillä väkevä on Herra Jumala, hänet tuominnut.”
18:9 Ja maan kuninkaat, jotka hänen kanssaan ovat huoranneet ja hekumoineet, itkevät ja valittavat häntä, kun näkevät hänen palamisensa savun,
18:10 he seisovat kauempana kauhistuneina hänen vaivastaan sanoen: ”Voi, voi suuri kaupunki, Babylon, sinä vahva kaupunki, sillä yhdessä hetkessä tuli sinun tuomiosi.”
18:11 Ja maan kauppiaat itkevät ja valittavat häntä, sillä heidän lastiaan ei kukaan enää osta,
18:12 lastia kultaa ja hopeaa ja kallista kiveä ja helmiä ja hienoa liinavaatetta ja purppuraa ja silkkiä ja helakanpunaa ja kaikkea tuijapuuta ja kaikenlaista norsunluista esinettä ja kaikenlaisia esineitä kalleimmasta puusta ja kuparista ja raudasta ja marmorista,
18:13 ja kanelia ja hiusvoiteita ja suitsukkeita ja tuoksuvaa öljyä ja suitsutuspihkaa ja viiniä ja öljyä ja vehnäjauhoja ja viljaa ja karjaa ja lampaita ja hevosia ja vaunuja ja ruumiita ja ihmisten sieluja.
18:14 Ja sinun sielusi himon syyshedelmä ja kaikki herkut ja komeudet katosivat sinulta, ja et niitä enää löydä.
18:15 Niistä rikastuneet kauppiaat seisovat kauempana peloissaan hänen vaivansa vuoksi, itkien ja valittaen
18:16 ja sanovat: ”Voi, voi suuri kaupunki, puettu pellavaan ja purppuraan ja helakanpunaan ja kullattu kullalla ja kalliilla kivillä ja helmillä,
18:17 sillä yhdessä hetkessä autioitui sellainen rikkaus.” Ja jokainen laivuri ja rannikkopurjehtija ja merimiehet ja kaikki, jotka merellä työskentelevät, seisoivat kauempana
18:18 ja huusivat katsellessaan hänen palamisensa savua, sanoen: ”Mikä on tämän suuren kaupungin kaltainen?”
18:19 Ja he heittivät tomua päänsä päälle ja huusivat itkien ja valittaen, sanoen: ”Voi, voi suuri kaupunki, jonka kallisarvoisuudesta rikastuivat kaikki laivoja merellä omistavat, miten se yhdessä hetkessä autioitui.”
18:20 Riemuitse hänestä taivas ja pyhät ja apostolit ja profeetat, sillä Jumala tuomitsi teidän tuomionne hänelle.
18:21 Ja yksi voimakas sanansaattaja otti kiven, kuin suuren myllynkiven, ja heitti sen mereen sanoen: ”Näin kiivaasti heitetään Babylon, suuri kaupunki eikä sitä enää löydy.”
18:22 Ja harpunsoittajien ja muusikoiden ja huilunsoittajien ja torvensoittajien ääntä ei enää kuulla sinusta, ja ketään minkään ammatin käsityöläistä ei enää löydetä sinusta eikä myllyn ääntä kuulla enää sinussa,
18:23 ei loista sinussa enää lampun valo, ja sulhasen ja morsiamen ääntä ei enää kuulla sinussa, sillä sinun kauppiaasi olivat maan mahtavia, ja sinun myrkynsekoituksillasi eksytettiin kaikki kansat,
18:24 ja hänestä löydettiin profeettojen ja pyhien ja kaikkien maan päällä tapettujen veri.”

Mielenkiintoinen on kohta, joka viittaa persoonaan: ”Lähtekää minun kansani hänestä…”

Miten lähteä ulos, ellei tiedä, mistä lähteä, kuten tiesivät Jerusalemin tuhosta pelastuneet? Tai jos taas on kyse allegorisesti persoonasta, niin mitä persoona edustaa?

Mikä valta ja voima on hän?


Ensimmäiseksi tulee mieleen Jerusalemiin puolustajista, kuten selooteista, että he kokivat vahvasti uskonsa olevan Jumalan mielen mukaista ja siksi Jerusalemia piti puolustaa kuolemaan asti. Uuteen maailmaan uskovat pakenivat, etteivät jäisi tuhoon tuomitun imperiumin raunioiden alle.

Kuvaako Ilmestyskirjan Babylon esikuvallisesti juutalaisuutta ja Jerusalemia, jota halutaan puolustaa kuolemaan asti? Eikä nähdä, että tuomio on väistämätön. Ei vanhaa korjaamalla tule uutta, vaan vanhan on väistyttävä uuden maailman tieltä.


(Ilmestyskirjan käännös Rauhan julistuksesta.)


Vastaus kommenttiin.

Kommentti: ”opetin nyky-Babylonin tarkoittavan maailmaa hallitsevaa poliittis-taloudellista järjestelmää, johon myös Jumalalle uskoton kristillisyys on kietoutunut mukaan.”

Vastaus: Tämä on tyypillinen päätelmä. Babylonia edustavat ne, joiden usko ei noudata omaa ymmärrystä. Tätä on opetettu helluntailaisuudessa jo 50 vuotta sitten, kun kuuluin yhteisöön, joten siinä ei ole mitään uutta. Luther edusti samaa oikeaoppisten koulukuntaa.

Videostasi lyhyesti. Linnut kuvaavat juutalaisuudessa demonisia voimia, kuten Jeesuksen vertauksessa:

”Vielä toisen vertauksen hän puhui heille sanoen: ”Taivasten valtakunta on sinapinsiemenen kaltainen, jonka mies otti ja kylvi peltoonsa. Se on kaikista siemenistä pienin, mutta kun se on kasvanut, on se suurin vihanneskasveista ja tulee puuksi, niin että taivaan linnut tulevat ja tekevät pesänsä sen oksille.”

Pesiminen tarkoittaa sukupolvisuutta. Toiseksi, hoidetusta sinapinsiemenestä kasvaa pensas eikä puu.

Ts. mikä meni pieleen?

Jospa sen pohtiminen auttaisi ratkomaan Babylonian arvoitusta.

Me kaikki synnymme Babyloniaan ja meillä kaikilla on babylonian uskonto, olkoot luterilainen, katolainen tai helluntailainen, vapaamuurari tai ateisti.